Innovaatio on monesta kiinni
GSM-standardissa on noin 6000 sivua. Pitkä tarina luettavaksi, niin myös kirjoitettavaksi. Järjestelmä sisältää mm. mahdollisuuden lähettää operaattoreille teknisiä tiedotteita esimerkiksi vikatapauksissa. Tämä toiminta on yksi puhelinoperaattoreiden liiketoiminnan parhaiten tuottavia palveluita - mutta ei alkuperäisessä tarkoituksessaan vaan jokaisen tuntemien tekstiviestien muodossa.
Tutkija Ilkka Tuomi kiinnitti huomiota innovaatioiden synnyssä ilmiöön, joka esiintyy edellä kuvatussa tekstiviestiesimerkissä: on olemassa joku, joka luo uuden teknologisen tai toiminnallisen mahdollisuuden (invention). Mutta varsinainen innovaatio eroaa keksinnöstä uuden, yhdistelevän sovelluksen kautta. Voidaan pohtia, oliko tekstiviestin ”keksijä” Matti Makkonen, joka loi teknisen alustan osaksi järjestelmästandardia - vai se käyttäjä, joka keksi kokeilla ominaisuutta vapaamuotoisen viestin lähettämiseen tuttavalleen operaattorien vakioviestien sijasta?
Joissakin työyhteisöissä syntyy runsaasti innovaatioita, toisissa ei juuri koskaan. Mikä erottaa innovaatioita synnyttävän työyhteisön ei-innovatiivisesta? On monia tapoja kuvata itse innovaatioiden synty- tai synnytysprosessia vaiheittaisena toimintana alkaen ideoinnista kohti karsintaa, testausta, arviointia ja tuotteistamista. Mutta voidaanko löytää jokin selittävä tekijä innovatiivisuuden jatkumiseen tai katkeamiseen? Vai onko tyydyttävä vain toteamaan, että ihmiset ja työyhteisöt vain ovat erilaisia? Kristiina ja Jorma Heikkilä korostavat kulttuurin ja monien tekijöiden yhteisvaikutusta. Heidän mukaansa erilaisuuden rakentava hyödyntäminen mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen ja toisten arvostuksen. Toisilleen vastakkaisia ajatussuuntia ei koeta yhteistyötä tuhoavaksi, vaan uusia mahdollisuuksia luovaksi.
Innovaatiot ja luovuus edellyttävät sellaista turvallista työyhteisöä, jossa suurin piirtein oikeassa oleminen on riittävää ja virheitä siedetään ainakin kohtuullisesti. Kun keskeneräisen ajatuksen saa heittää eteenpäin ja toisella on lupa jatkaa sen kehittämistä, toteutuu yhdistelemisen periaate. Esimerkiksi konsultti huomaa hyvin nopeasti, minkälaisissa ryhmissä syntyvät parhaat ideat. Siellä, missä kuuluu naurua, tapahtuu jotakin uudella ja luovalla tavalla ajatusten yhdistämistä ja ideoiden määrä nousee usein suureksi. Sen sijaan hyvin hiljainen, jäykkä tai yhden henkilön dominoiva ryhmä tuottaa lähinnä ennalta arvattavissa olevia tuloksia.
Matkalla kohti kaupallista menestystä tarvitaan myös perinteistä, systemaattista johtamista ja vakioituja prosesseja, jotta tarvittavat yksityiskohdat voidaan toteuttaa laadun varmistamiseksi. Leadership-johtamista tarvitaan vapaaseen ja luovaan ideoita synnyttävään ilmapiiriin ja management-johtamista asioiden viemiseen päätökseen. Jokaisella on paikkansa innovaatioiden toteutuksessa!
Petri Lehtipuu
toimitusjohtaja, Novetos Consulting Oy