Kohtaa erilainen ihminen

Kulttuurien välinen kommunikaatio on pohjimmiltaan taitoa kohdata toinen, eri tavalla toimiva ja ajatteleva ihminen. Globaaleissa ja monikansallisissa työyhteisöissämme tarvitsemme tätä taitoa yhä enemmän. Osaamme toki lähettää viestin oikein, mutta tiedämmekö miten vastaanottaja sen tulkitsee?

Suomalaisuus on tällä hetkellä maailmalla kova sana: olemme huippuosaajia, hyviä johtajia, korkean laadun tekijöitä, korruptoimattomia, tehokkaita. Meitä on nyt maailmalla pysähdytty kuuntelemaan. Osaammeko hyödyntää tätä tilaisuutta? Luonteva kommunikaatiotaito kansainvälisissä tilanteissa on nyt ensiarvoisen tärkeää.

Kommunikointi yli kulttuurirajojen on hyvinkin opittavissa, kunhan ensin ymmärrämme, miksi itse viestimme juuri meille ominaisella tavalla. On tärkeää tiedostaa oma toimintamallinsa. Sen jälkeen on helppo luoda kontakti toista kulttuuria edustavan henkilön kanssa erilaisista arvoista, elekielestä, tavoista ja uskomuksista huolimatta.

Monikulttuurisen työyhteisön eri osapuolien odotukset työelämästä, ajan käytöstä, työn tehokkuudesta tai vaikkapa neuvottelujen päämääristä voivat olla kovin erilaiset, suorastaan vastakkaiset. Esim. ranskalaiset ja belgialaiset tulevat tyypillisesti liikeneuvotteluun tutustumaan ihmisiin ja luomaan verkostoja, kun taas suomalaiset ja saksalaiset välittämään faktaa ja tekemään päätöksiä. Suomalaiselle riittää, kun neuvoteltu sopimus on paperilla, ranskalainen haluaa kontaktihenkilön sopimuksen takuumieheksi. On hyvä tietää, mihin mikin kulttuuri asettuu globaalilla kartalla ja miten juuri siinä kulttuurissa toimitaan.

Hiljaisuus – vastalause?

Suomea pidetään muiden länsimaiden tapaan yksilöä arvostavana individualistisena maana. Puhekäyttäytymisessämme on kuitenkin paljon aasialaisille tuttuja piirteitä. Me suosimme hiljaisuutta. Vuorovaikutustilanteessa hiljaisuudellamme on monta merkitystä: välttelevä, tilaa ottava, valtaa rakentava, hidastava tai harkintaa osoittava hiljaisuus. Ulkomaalaiset eivät näitä sisäisiä tuntojamme aina ymmärrä, vaan saattavat tulkita esim. kesken liikeneuvottelun syntyneen kuolemanhiljaisuuden negatiiviseksi, jopa vihamieliseksi vastalauseeksi. Englannin kielessä puheen kuuntelijalta odotetaan myös aktiivista sanallista mukana olemista. Muuten puhuja luulee yhteyden jostakin syystä katkenneen.

Tunteista luovuutta

Ranskalaiset neuvovat Suomeen matkustavaa välttämään minkäänlaisten tunteitten osoittamista julkisilla paikoilla, koska suomalaiset ovat todella pidättyväisiä. Olemmeko tehokkuuden nimissä hyllyttäneet tunneälyn ja tunteemme, ihmisen positiivisen voimavaran? Saa meilläkin innostua, vaikka työstään! Rakastu, vaikkapa elämään! Terve tunteiden ilmaisu vapauttaa luovuuden. Huumori arkipäivässä antaa energiaa. Kun seuraavan kerran törmää käsillä huitovaan etelämaalaiseen, kannattanee tarkastella häntä arvostavasti ja oikein analysoida, onko hänellä sittenkin jotain mitä minulta puuttuu.

Sanat rakentavat todellisuutta

Ihminen arvioi ympäristöään oman kulttuurinsa käsitteiden kautta, kuin omalta saarekkeltaan. Oman kulttuuri-identiteetin tiedostaminen on kuin purjevene. Silloin vapautuu yhteisönsä asettamista turhista rajoitteista ja voi esteettä kokeilla uusia malleja. Sanat ja käsitteet ylläpitävät todellisuutta ja niillä voi rakentaa uutta todellisuutta. Omia arvoja ei kannata heittää pois; tuskin siihen pystyykään. Erilaisia arvoja voi opetella hyväksymään.

Suomalainen työ- ja oppimismalli on nyt haluttua tavaraa maailmalla. Osaamisesta ei ole kuitenkaan hyötyä, jos sen välittymisen estää kulttuurirajalla tapahtuva kommunikaatiokatkos.

Teksti: Niini Vartia

Kirjoittaja Niini Vartia on Novetos Consulting Oy:n uusi valmentaja, joka on erikoistunut kulttuurien väliseen viestintään.