Näin syntyi kirjan tarina Filoksesta
Uusi kirjani Syty ja sytytä – Valmentavan johtamisen filosofia, ilmestyy noin kuukauden kuluttua. Olen tehnyt sen yhdessä kollegani Heikki "Hessu" Pajusen ja Suomen olympiakomitean emeritus-valmennuspäällikön Kalevi "Kallu" Tuomisen kanssa.
Näin se alkaa:
Kaukaisessa valtakunnassa nimeltä Cognita elää kituutteli köyhä pariskunta. Heille syntyi kauan kaivattu poika, jolle annettiin nimi Filos, ystävä. Filoksesta varttui reipas nuorimies, jolla oli paljon ystäviä ja haaveita.
Kirjan ytimenä on tarina Filoksesta, sankarista joka sai tehtäväkseen pelastaa prinsessa pahan lohikäärmeen luolasta. Sankari sai kutsun tehtävään, mutta hän vastasi kieltävästi. Sofia-niminen opastaja auttoi häntä eteenpäin, ja lopulta hän päätti lähteä matkaan. Edessä oli seitsemän estettä, jotka kaikki oli voitettava. Lopulta hän kukisti suuressa taistelussa Drago-lohikäärmeen. Palkkiokseen hän sai prinsessan ja puoli valtakuntaa.
Tuntuuko juoni tutulta? Ihmiskunnan tarinat ovat täynnä myyttejä sankareista kuten Filos. Ne ovat tärkeitä kertomuksia, koska ne jäsentävä elämäämme ja opettavat meille elämäntaitoja, oman kutsumuksen tunnistamista, päämäärien asettamista ja voittamisen asennetta.
Filos lähti matkaan kansanjoukon saattelemana. Mukaan hän sai miekan, köyden sekä täytettävän vesileilin. Vastaan tulleet esteet olivat kauhistuttavia. Filos-tarina alkoi syntyä, kun kirja oli jo varsin pitkällä. Vähitellen huomasimme, että tarinalla oli valtava voima. Ensin kirjamme teemat ruokkivat tarinaa, sitten tarina alkoi ruokkia kirjamme sisältöä.
Jossain vaiheessa kirjoitin lyhyen kuvauksen nimettömästä sankarista ja viittasin häneen niissä tekstin osissa, joihin minun tehtäväni oli kirjoittaa pohjatekstiä. "Sankarilla pitää olla nimi", Hessu kirjoitti sähköpostissaan. Nimi löytyi, tarina laajeni. "Filoksen pitää esiintyä läpi kirjan", oli Hessun seuraava nootti täydennettynä konkreettisilla ideoilla.
Työ oli tiimityötä. Noina aikoina kirjoittelin kesämökillämme. Hessu pommitti minua jatkokysymyksillä: "Mitä sitten tapahtui? Miten Filos selvisi suosta tai labyrintistä? Miten hän ylitti kuilun? Mitkä olivat hänen vahvuutensa? Miten Sofia auttoi häntä?"
Tarina lähti elämään. Täysin valmiiksi se ei tullut koskaan. Ajattelimme, että lukija voi täydentää sitä mielessään. Kukaties joku vielä kirjoittaa laajemman selonteon Filoksen ja Sofian vaiheista. Filos muisti aina antaa kunnian oppaalleen ja auttajilleen. Jos hän olisi turvautunut vain itseensä, hän ei olisi koskaan lähtenyt koko matkalle. Matkan varrella saamastaan avusta hän muisti olla kiitollinen. Sofia oli hänen oppaansa, mentorinsa ja coachinsa.
Filoksen avulla kirjoitimme syttymisen kierteestä, merkityksen kokemuksesta, unelmista, arvoista, luovuudesta, henkisestä älystä, vahvuuksista, päämääristä ja tavoitteista, esteiden voittamisesta, hyvän johtamisen perustekijöistä sekä siitä, että johtaja tarvitsee omat tukijoukkonsa.
Johtaminen on syttymistä ja sytyttämistä. Henkilö syttyy itse ja antaa tulen kiertää ja levitä. "Uskomme motivaatioon ja siihen, että motivaation voi löytää. Uskomme ihmisten kunnioittamiseen ja kuuntelemiseen. Uskomme unelmiin ja siihen, että jokaisesta joukkueesta ja tiimistä voi tulla oma Dream Teaminsä. Uskomme bisnesunelman ja henkilökohtaisen unelman liittoon." Näin yleviä sanoja käytimme ensimmäisen luvun osassa Credo – millaiseen johtamiseen uskomme ja millaiseen emme.
Arjen johtaminen on paljon muuta kuin yleviä sanoja. Se on tekemistä, puurtamista, ongelmien ratkaisua sekä usein myös taistelua oman itsensä, omien pelkojensa, tottumustensa ja sisäisten lohikäärmeidensä kanssa. Johtaminen alkaa itsensä johtamisesta.
Kuten kaikissa taruissa, tässäkin on onnellinen loppu. Viimeisen voiton jälkeen Filos kiipesi vuoren huipulle ihailemaan maailmaa, katsomaan millaisen reitin oli kulkenut ja hahmottamaan tietä eteenpäin. Vuori sai myöhemmin nimen Filos-vuori.
Teksti: Tapio Aaltonen
Tekstin kursivoidut otteet lokakuussa ilmestyvästä kirjasta Syty ja sytytä - Valmentavan johtamisen filosofia (Talentum).
Tilaa kirja