Lisääkö pelkkä tehokkuus tuloksellisuutta?

Pörssiyhtiöiden Arvot 2005 -tutkimus nosti esille kysymyksen henkilöstön ja vastuullisuuden arvostuksesta. `Kaikkien yritysten arvot ovat samanlaisia`, väitettiin eräässä artikkelissa. Väittämä kohahdutti tunteitamme, mutta samalla herätti kiinnostavaa keskustelua suomalaisten yritysten arvoista. Päätimmekin tutkia, minkälaisia arvoja suomalaisissa pörssiyhtiöissä on.

Arvojen nelikenttä

Keräsimme internetistä pörssiyhtiöiden julkilausutut arvot ja sijoitimme ne Tapio Aaltosen kehittämään arvoavaruuteen, arvojen nelikenttään. Nelikenttä muodostuu tori-, torni-, temppeli- ja yksilökentistä. Tori on pragmaattis-rationaalinen tehokkuuskenttä, jonne sijoittuvat mm. arvot tehokkuus, tuloksellisuus ja menestyminen. Torni on eettis-rationaalinen periaatekenttä, jonne kuuluvat mm. yhteiskuntavastuu, ympäristö ja eettiset ohjeet. Nelikentän alalaidassa temppeli-kentässä ovat eettis-emotiaaliset arvot kuten avoimuus, luottamus ja kunnioittaminen. Neljänteen eli yksilökenttään kuuluvat mm. luovuutta, hyvinvointia ja yhteistyötä kuvaavat arvot.

Tehokkuusarvot yleisimpiä

Yllätys ei ollut, että suurin osa arvoista, lähes 40 %, kuului torille, tehokkuuskenttään. Pörssiyhtiöiden tehtävä on tuottaa voittoa, ja tehokkuutta painottamalla uskotaan tehokkuuden lisääntyvän. Seuraavaksi eniten arvoja sijoittui idealistiseen temppelikenttään, 32 % reitatuista arvoista. Tekemiemme yrityshaastatteluiden mukaan tämän kentän arvot ovat haasteellisimpia toteuttaa. Avoimuus, luottamus ja lojaalisuus tuntuvat työntekijöistä usein kliseisiltä. Arvojen toteutumista epäillään erityisesti silloin, kun näiden arvojen suhteen on petytty.

Yksilökenttään sijoittui arvoista vain 13 %. Yhteistyö, yhteishenki ja positiivisuus ovat kuitenkin arvoja, jotka ovat lähinnä työntekijöitä. Haastattelujen mukaan arvojen jalkautumista edesauttaakin huomattavasti, kun yksilökentän arvot on saatu toimimaan.

Tornikentän periaatteelliset arvot, mm. ympäristö, yhteiskuntavastuu ja laatu, hoidetaan usein erilaisilla projekteilla. Tähän kenttään sijoittuikin vain 7 % arvoista. Näiden projektien on haastattelujen mukaan huomattu jäävän irralliseksi varsinaisesta toiminnasta. Niinpä muutamissa yrityksissä päätettiin onnistuneen projektin myötä ottaa ne myös arvoiksi.

Arvot muutoksen edessä

Julkinen keskustelu antaa viitteitä, että yritykset ovat muutostilanteen edessä. Taloudellinen ja kilpailutilanne aiheuttavat paineita arvojen painopisteiden siirtymiselle enemmän myös yksilö- ja tornikenttiin. Asiantuntijatyön määrän lisääntyminen ja innovatiivisten ratkaisujen löytyminen vaativat onnistuakseen yksilön tukemista ja yksilöiden keskinäistä tiedon jakamista. Yhteistyö ja osaamisen jakaminen tarvitset menestyäkseen maaperän, jossa vallitsee aidosti luottamus, avoimuus ja erilaisuuden hyväksyminen. Eli maaperän, jossa yksilö- ja temppelikentän arvot toimivat.

Suurten ikäluokkien jäämisestä eläkkeelle on puhuttu paljon. Mistä ja miten saamme lähitulevaisuudessa riittävästä työvoimaa? Nuoret eivät välttämättä ole innolla ottamassa vapautuvia työpaikkoja vastaan. Tutkimukset osoittavat, että urakehitys voiton tuottamisen kautta yritykselle ei riitä motivaatioksi työskennellä. Oma kehittyminen, säännölliset työ- ja vapaa-ajat sekä työaikojen joustavuus ovat nuorille merkityksellisiä.

Myös keskustelu tornikentän periaatteellisista arvoista, erityisesti yhteiskuntavastuusta, käy vilkkaana. Kun kuluttajien tietoisuus yritysten toiminnan vastuullisuudesta lisääntyy, se tullee vaikuttamaan myös ostopäätöksiin. Eturintamassa kulkeville yrityksille vastuullisuus onkin myyntivaltti.

Työntekijöiden hyvinvointi lisää tehokkuutta

Yrityksissä näyttäisi siis olevan paineita muuttaa arvojen painopisteitä laajemmin eri arvokenttiin. Muutoksella tulisi olemaan vaikutusta sekä henkilöstön hyvinvointiin että tuloksellisuuteen. Pikainen tarkastelu Taloussanomat-lehden arvioimien viiden kannattavimmin kasvaneen yrityksen arvoihin osoitti, että näiden yritysten arvot jakaantuivat muita yrityksiä tasaisemmin eri arvokenttiin. Tehokasta ja tuloksellista toimintaa oli saavutettu painottamalla ydintoiminnan kannalta tärkeitä arvoja, esimerkiksi luovuutta. Tehokkuuskentässä kullakin oli vain yksi arvo.

Samaan aikaan voi hieman huolestuneena seurata keskustelua, kuinka mm. julkiset laitokset, kuten ministeriöt ja oppilaitokset, ovat siirtämässä toimintansa painopisteitä tehokkuuden suuntaan. Herää kysymys, lisääntyykö tieteen ja taiteen tehokkuus tehokkuutta painottamalla. Ja missä määrin se on toiminnan tarkoitus. Henkilökunta on yritysten ja yhteisöjen voimavara. Toivottavasti se tulee näkymään vahvemmin ja yhä useammin yritysten arvoissa.

Teksti: Eeva Pitkänen